Toimin Senegalissa Suomen ympäristökeskuksen konsulttina loka-joulukuussa 2001. Projektin tarkoituksena on kartoittaa Senegal-jokeen rakennettujen patojen vaikutusta joen käyttöön ja luontoon. Asuin kaksi kuukautta Pohjois-Senegalissa sijaitsevan Djoudj`sin luonnonsuojelualueen biologisella tutkimusasemalla.
Patojen rakentamisen jälkeen Senegal-jokeen on levinnyt tulokaslajeja, jotka ovat haitanneet joella liikkumista ja lisänneet vesiperäisiä tartuntatauteja, kuten esimerkiksi malariaa ja bilhartsiaa. Tulokaslajilla tarkoitetaan jotain uutta lajia joka tuodaan alueelle missä se ei luonnostaan kasva. Usein tällaiset lajit pääsevät leviämään ja valtaamaan suuria alueita, koska ne ovat kilpailukykyisiä luonnollisten kasvua rajoittavien tekijöiden puutteen takia. Senegal-joella ongelmia ovat tuottanut Vesisalaatti (Pistia statioles) ja vesisaniainen (Salvinia molesta), jotka ovat alun perin kotoisin Brasilian sademetsistä. Myös alueella luonnostaan kasvava osmankäämi on runsastunut patoamisen jälkeen.

salvinia

Vesisaniainen ja -salaatti kasvavat vedenpinnalla kelluen tiheänä mattona. Kyseiset lajit ovat aiheuttaneet suuria vahinkoja muillakin trooppisilla alueilla Aasiassa, Australiassa ja Afrikassa. Tunnetuin tulokaslaji lienee vesihyasintti, joka kuitenkaan ei ole onneksi vielä levinnyt Senegal joelle. Tulokaslajit tukkivat koko Senegal joen uoman, joten paikalliset kalastajat eivät päässeet kanooteillaan liikkumaan joella. Kalastus on Djoudj`sin läheisten kylien pääelinkeino, joten tämä oli katastrofi kylien asukkaille. Kasvustot peittivät alleen mattona koko vapaan veden, joten muuttolinnut eivät kyenneet tunnistamaan jokea lennosta. Kasvit estivät myös pelikaanien ja merimetsojen kalastusta. Senegal joen sivuhaarassa sijaitsee Lac de Guiers, Senegalin suurin järvi josta pumpataan juomavesi Dakarin ja suuren osaan maata. Tulokaslajit uhkasivat vallata myös järven joka olisi vaikeuttanut tai peräti estänyt vedenoton. Lisäksi kasvit olivat ihanteellinen lisääntymisalue malariasääskille ja bilhartsia loisen väli-isäntänä toimiville kotiloille.

Projektimme on pyrkinyt kontrolloimaan näitä haitallisia vesikasveja monin eri keinoin. Mekaanisessa torjunnassa kasveja kerätään vedestä ja nostetaan rannalle kuivumaan ja kompostoitumaan, ongelmana on kuitenkin työn raskaus ja tarvittavien välineiden puuttuminen. Kasvien myrkyttäminen ei tule kysymykseenkään, koska aluetta käytetään kalastukseen ja myrkkyjen sivuvaikutuksista ei koskaan voi olla varma. Projekti on kuitenkin menestyksekkäästi onnistunut biologisessa torjunnassa. Joelle on vapautettu kärsäkkäitä, pitkäkärsäisiä kovakuoriaisia, jotka syövät vesisalaattia ja vesisaniaista. Kyseiset hyönteiset on löydetty samalta alueelta josta kasvit ovat kotoisin. Laboratoriossa on ensin varmistettu, että hyönteiset käyttävät ravinnokseen ainoastaan kyseisiä kasveja eivätkö tuhoa muita lajeja. Biologinen torjunta on onnistunut erinomaisen hyvin. vesisalaatti on kadonnut joelta miltei tyystin ja vesisaniaisiakin löytyy enää erittäin vähän. Kärsäkkäät syövät toukkineen kasvin lehtiä ja juuria. Näin vahingoittunut kasvi ei enää voi kellua vedenpinnalla vaan uppoaa pohjaan.

Tein tutkimusta näiden kärsäkkäiden vesisaniaisen tuhoamisnopeudesta. Osallistuin myös haitallisten kasvien levinneisyyden kartoittamiseen joella. Tehtäviini kuului myös pitkä tutkimusmatka pitkin Senegal -joen vartta aina Malin rajalle saakka Kidiran kaupunkiin. Projekti tekee kasvillisuustarkastelun koko Senegaljoen jokilaaksosta ja minun tehtäväni oli tehdä satelliittikuvien tulkintaa varten maastossa kasvillisuuskartoitus. Matkasimme seitsemän päivää alueilla jossa ei ennen oltu autolla liikuttu. Tiet olivat huonokuntoisia jos niitä oli lainkaan. Eli erittäin kuumaa (yli +40), kuivaa ja pölyistä. Muutaman kerran puhkesi autosta rengas, bensa loppui tai auto sanoi työsopimuksensa irti.

lapset

Hieno kokemus, mahtavia maisemia ja ihania ihmisiä. Matkan huippukohta lienee yöpyminen paikallisissa perheissä. Söimme iltaisin perheen kanssa maassa istuen yhteiseltä vadilta thiebu dienia eli riisiä ja kalaa. Sitten kävimme nukkumaan Afrikan kirkkaan tähtitaivaan alle lehmien ja vuohien viereen. Aamulla heräsin, kun vuohi tuli syömään lakanan kulmaa.

Anne Tarvainen

Copyright © KekeTop Afrikka projekti ja Afrikan taiteilijoita. Kaikki oikeudet pidätetään.

 

Lisää kommentti


Turvakoodi
Päivitä