Rauni on uusi suomalainen bändi, joka perustuu kahden eteläkarjalaisjuurisen (Rautjärven kunta) muusikon, Kirsi Poutasen & Matti Virolaisen visioon. Lopputuloksena on sekoitus rockin ja kansanmusiikin eri sävyjä muinaisen karjalaisen mytologian inspiroimana. Bändissä on seuraavat muusikot: 
Laulu - Kirsi Poutanen 
Haitari & Bandoneon - Heli Siekkinen 
Kitarat - Marko Holstein 
Koskettimet & kitarat - Matti Virolainen 
Basso - Mikko Yli-Knuuttila 
Rummut - Petteri Korhonen
Rauni äänittää materiaalia ensimmäiselle albumilleen, joka julkaistaan ​​alkuvuodesta 2023.
https://raunimusic.com/

 

Helsingin taiteilijaseuran historiikki - Esipuhe
Helsingin Taiteilijaseura on helsinkiläisten kuvataiteilijoiden ammatillinen järjestö, joka perustettiin vuonna 1967. Seuran toiminnan tarkoituksena on edistää kuvataidetta ja kuvataiteen tuntemusta sekä kuvataiteilijoiden ammatillista asemaa Helsingissä. Tällä hetkellä Helsingin Taiteilijaseuran pääasiallisiin toimintamuotoihin kuuluvat näyttely-, galleria- ja taidelainaamotoiminta sekä kuvataideopetuksen järjestäminen lapsille, nuorille ja aikuisille. Helsingin Taiteilijaseura on Suomen suurin paikallinen taiteilijaseura ja siihen kuuluu noin 500 kuvataiteilijaa.
Helsingin Taiteilijaseuran kolme vuosikymmentä on tehty seuran historiikiksi ja se perustuu Helsingin yliopiston taidehistorian laitokselle tekemääni pro gradu-tutkielmaan. Tutkimus sai alkunsa Helsingin Taiteilijaseuran toiveesta saada tietoa oman toimintansa vaiheista. Tutkimus käsittelee Helsingin Taiteilijaseuran perustamisen taustaa, perustamisvaiheita 1960-luvulla ja seuran toimintaa 1990-luvun lopulle vuoteen 1997, jolloin seura vietti 30-vuotisjuhlavuottaan. Tutkimuksessa painottuvia keskeisiä aiheita ovat seuran perustamiseen liittyvät tapahtumat sekä toimintamuotojen kuten näyttelytoiminnan, kuvataiteilijoiden asemaan ja työskentelymahdollisuuksiin vaikuttamisen sekä seuran järjestämän kuvataiteen opetuksen kehittyminen.
Tutkimus painottuu ajallisesti 1960-luvun loppuun ja 1970-luvun alkuun, jolloin seuran toiminnalle luotiin vahva perusta. Myöhemmin seuran asemaa on jatkuvasti vahvistettu, toimintamuodot ovat vakiintuneet ja laajentuneet. Helsingin Taiteilijaseuran toiminnan merkitystä ei voi kiistää. Se on yli kolmenkymmenen vuoden ajan ollut tärkeä kanava pääkaupungin kuvataiteilijoiden pyrkimyksille ja aktiivisuudelle.
Tutkimuksen ensisijaisena lähteenä ovat olleet seuran toimintaa koskevat asiakirjat kuten kokouspöytäkirjat ja toimintakertomukset. Pöytäkirjoista ja toimintakertomuksista osa on kadonnut joten joiltain vuosilta on ollut käytettävissä vain hajanaista kirjeenvaihtoa. Olen etsinyt täydentäviä tietoja muista arkistoista ja julkaisuista sekä haastattelemalla taiteilijoita. Lähteenä käytetyt lehtiartikkelit ovat Helsingin Taiteilijaseuran leikekansioista ja Kuvataiteen keskusarkiston lehtileikekokoelmista. Suullisia tiedonantoja olen saanut seuran jäseniltä ja toimihenkilöiltä.
Tutkimuksen liitteenä on tiedot seuran hallituksista, toimikunnista sekä näyttelytoiminnasta. Varsinaisessa tekstiosuudessa ei aina tule esiin toiminnassa mukana olleiden taiteilijoiden nimet, joten tiedot löytyvät liitteistä.
Haluan kiittää taiteilijoita saamastani avusta. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen apulaisprofessorille Jukka Ervamaalle olen kiitollinen tutkielmani ohjauksesta. Erityiskiitoksen ansaitsevat Helsingin Taiteilijaseuran talousihteeri Asta Kauppinen, pääsihteeri Marjella Tiilikainen ja puheenjohtaja Reino Koski, jotka ovat innostuneesti paneutuneet tutkimukseeni ja kirjan toimittamiseen.
Katajanokalla 1.6.1999
Henna Paunu
Lue Helsingin taiteilijaseuran historiikki
https://www.keketop.com/fin/myllypuro/hts/frameset.html
Buddhan (557–477 e.Kr) lähin opetuslapsi Ananda sanoi mestarilleen: ”Puolet jaloa elämää on: ystävyys, yhteenkuuluvaisuus ja yhdessäoloa kauneuden kanssa.” – ”Älä sano niin, Ananda”, vastasi Buddha, ”kauneus käsittää koko jalon elämän. Munkin joka kokee ystävyyttä, sukulaisuutta ja yhteenkuuluvaisuutta kauneuden välityksellä voi odottaa seuraavan jaloa kahdeksanosaista polkua ja hän ymmärtää käyttää sitä oikein.”
Buddha opetti 45 vuoden ajan kuinka pysyä Kahdeksanosaisella Polulla saavuttaakseen
pysyvän vapautumisen kärsimyksestä johonka kaikki ihmiset ovat sidotut himon, jatkuvuuden ja pysyvyyden janon sekä ahneuden ja vihan sitein. Vain oivaltaessaan ettei meillä ole ikuista muuttumatonta itseä vaan se on saman muuttuvaisuuden lain alainen mitä kaikki olemassaoleva on, vapauttaa ihminen itsensä kärsimyksen kiertokulusta ja katkaisee jälleensyntymisen ketjun sammuttaen aistie illuusion, eli kärsimyksen juuret, syyn ja seurauksen. Lue lisää
http://www.keketop.com/artikkelit/ValaistuneenKauneutta.pdf
Antero Kahilan kotisivu http://anterokahila.com/

Alakategoriat

Pirkko Rantatorikka

Helsingin taiteilijaseuran historiikki - Myllypuron ateljeetalot
Vuoden 1970 alussa ateljeetalojen rakentaminen koettiin kiireelliseksi. Seuralle valittiin uusi ateljeetalotoimikunta, jolle myönnettiin valtuudet hoitaa hanketta ja toimikunta, jonka tehtävänä oli kerätä pääomaa. Seuran puheenjohtaja Kari Jylhä jatkoi neuvotteluja Helsingin kaupungin kanssa. Kaupunki suhtautui hankkeeseen positiivisesti ja lupasi seuralle halpakorkoista lainaa. Valtion kuvataidetoimikunnalle tehtiin selvitys suunnitelmista ja hankkeen rahoitus ratkesi Opetusministeriön myönnettyä halpakorkoista lainaa, joka kattaisi puolet rakennuskustannuksista. Seuran tulisi rahoittaa itse 10 % ja kaupunki myöntäisi 40 % kustannuksista lainana sekä vuokraisi tontin.

Lue koko historiikka https://www.keketop.com/fin/myllypuro/hts/frameset.html