Carnegie
KekeTop iski Carnegie Art Award 2007 näyttelyssä Kiasmassa. 
carnegie
Carnegie Art Award 200∞
 
biberty
Biberty or Heath 
kiasma
KekeTop iski Carnegie Art Award 2007 näyttelyssä Kiasmassa.
Lisää KekeTop iskuja klikkaa >>> 28.10.2007
fiac
Banana Slope - KekeTop iski FIAC 2007 taidemessuilla Pariisissa © KekeTop 27.10.2007

Määräsuhteiden taiteen synty ja kehitys
Konstruktivismi Paavo Kauramäen väriprisman läpi nähtynä

Otsikko on tahallisen monisanainen ja sen takia ehkä vaikuttavan kuuloinen. Ikään kuin väitöskirjan tyyliin. Jos todenteolla haluaisimme tutkia Paavo Kauramäen uraa määräsuhteiden ja väriprisman ja taiteiden parissa, törmäisimme vaikeisiin ongelmiin. Kauramäen työ taiteen ja värisuunnittelun aloilla on niin mittava, että siinä tosiaan tarvittaisiin väitöskirjan sivumäärä. Yli kolmekymmentä vuotta kuvataiteen kaunaisilla kentillä, vuosikausia töitä käytännön värimaailmassa.

kuva acryl

Kauramäen käsiala on monien ihanien puisten rautatieasemiemme värisuunnittelu(mm. Espoon, Kauklahden ja Kirkkonummen asemat). Hän oli ensimmäisiä jotka aloittivat elävöittämään harmaita betonilähiöitä kokonaisvaltaisilla suunnitelmilla- "työ, jota pitäisi tehdä yhä enemmän", sanoi Kauramäki. Hänen suurin yksittäinen työsarkansa värisuunnittelussa on ollut Tikkurilan värikarttojen valmistus yhdessä Mirja Nissisen ja Maisa Wiklundin kanssa. Tämä työ käsitti sävyjen etsimistä, nimeämistä, uudellennimeämistä, kokeiluja, kopiointeja, soveltamista ja numerointia.

Toisessa Tikkurilan värikartassa on 600 sävyä, toisessa peräti 2000. Näistä osa on perussävyjä, osa on taitettuja ja vaalennettuja. Periaatteessa nykyajan tietokoneessa tosin on jopa miljoonia värejä, mutta kuinka moni tietokonefriikki tai muukaan värien ystävä pystyy nimeämään enempää kuin kaksi- kolmekymmentä väriä? Kuinka moni osaa käyttää värejä suhteessa toisiinsa? Kuinka moni ymmärtää valaistusolosuhteiden monimutkaisuuden ja muuttuvuudet värisuunnittelussa.? Miten nimetä sävyjä, joilla ei ole ollut suomenkielisiä vastineita? Tätä taustaa vasten ehkä ymmärtää Kauramäen työn laajuuden.

Paavo Kauramäki osaa puhua väreistä käytännönläheisesti. Kun Kauramäen harkitun "väriprisman" liittää monipuoliseen muotomaailmaan, pääosin suprematismi- vaikutteiseen konstruktivismiin, päästään iloittelevaan ja samalla syvämietteiseen kokonaisvaikutelmaan.

Takavuosien turhankin askeettinen tyyli on taakse jäänyttä elämää. Näissä kuvissa on musikaalista sykettä, rytmiä ja melodiaa, ajoittain myös harkittua riitasointua.
Paavo Kauramäki kertoo suprematismin olleen hänelle tärkeä tyylisuunta ja taiteellisen asenteen lähtökohta. Hänet on usein luokiteltu myös konkretistiksi. "Ehkä konstruktivismi on parempi yleismääritelmä" sanoo Kauramäki. "Konkretistit painivat vain taiteen sisäisten ongelmien kanssa. Konstruktivismi on ollut kiinnostuneempi myös ympäröivistä asioista. Parhaimmillaan se on ollut myös sosiaalista ympäristötaidetta, julkisia teoksia ja yhteistyötä arkkitehtien kanssa. Konstruktivistithan vaikuttivat mm. Bauhaus idean syntymiseen. Yksi osa Bauhausia oli asuinympäristön viihtyvyyden korostaminen, mikä on Suomessa liian usein unohdettu.

"Suprematismi on myös vaikuttanut minuun paljon syvemmin kuin länsieurooppalainen konkretismi. Mutta epäilen, voiko ketään muuta kuin suuntauksen perustajaa Malevitsia kutsua suprematistiksi."

Malevits määritteli suprematismin näin: "Suprematismilla tarkoitan puhtaan tunteen ylivoimaa (Suprematie) kuvataiteessa. Suprematismin kannalta ovat esineellisen luonnon ilmiöt sinänsä merkityksettömiä. Oleellista on tunne sellaisenaan, aivan riippumattomana siitä ympäristöstä, missa se on syntynyt, eikä ainoastaan suprematismissa vaan taiteessa ylipäänsä, sillä taideteoksen pysyvä arvo riippuu yksinomaan ilmaisumuodon saaneesta tunteesta."

Paavo Kauramäen teoksissa tuo ilmaisumuodon saanut tunneskaala on laaja. Kauramäki ei ole siis lähtenyt liikkelle abstrahoinnista (jonkin reaalisen pelkistämisestä) vaan ilmaisumuodon sisäinen rytmi (väri, muoto, rytmi) on aiheuttanut sen, että eräissä töissä on myös viitteitä esineelliseen maailmaan.

 Työskentelyni on tila-ajattelua.

Abstraktinen tyylini edustaa ns. konstruktiivista suuntaa. Maalaukseni rakentuvat geometrisista muodoista ja eri väriaiheista sekä näiden keskinäisistä rytmi, liike, tasapaino ja jännitys-suhteista. Nämä suhteet tukevat laajempaa kuvakäsitystä rakennettuun ympäristöön asti.
Olen pitkän aikaa toiminut mm. rakennusten värisuunnittelun parissa.

Maalaustapani on luonnoksesta työskentelyvaiheen aikana teosta varioiden, muuttaen ja rakentaen saada ilmavasti liikkuva harmoninen kokonaisuus.
Konstruktiivisen maalaamisen rinnalle olen löytänyt uuden vapaamman työskentelymuodon. Maalaamalla guassitekniikkaa käyttäen pienempikokoisia maalauksia, jotka rakentuvat lähinnä moni-ilmeisimmistä abstrakteista muodoista.
Klaus Susiluoto

kuva

2.5.2003 akryylimaalaus 2003, 122 x 95 cm

Paavo Kauramäki on alkuperäisiä, ensimmäisenä Myllypuron taiteilijakylään muuttaneita asukastaiteilijoita.

Paavo Kauramäen teoksia

teos

28.12.2002 akryylimaalaus 2002, 80 x 75 cm

Myllypuron taiteilijakylä 30 vuotta juhlanäyttelyssä Paavo Kauramäki

sininen 

Sinisen lammen olioita ja rantapallo guassi, 2003, 50 x 40 cm

KekeTop Marginal Slope sarja teoksia, valokuvia, kollaaseja, maalauksia, grafiikkaa, veistoksia, ympäristöteoksia.  
ikkuna
KekeTop iski Jani Leinosen näyttelyssä Galleria Krista Mikkolassa
stalin
KekeTop iski Tuntematonta sotilasta Kansallisteatterissa
kumu
KekeTop iski Impact5 näyttelyssä KUMU taidemuseossa Tallinnassa,
 
KekeTop iski 52. Venetsian Biennalessa.
new jerk
New Jerk © KekeTop iski 52. Venetsian Biennalessa.
oil
1 Oil Dollar © KekeTop
venice  nice
It would be nice to make somebody impotent! © KekeTop
KekeTop iski 52. Venetsian Biennalessa. Katso lisää >>> 

faces
KekeTop ja Keltaiset Kumit - KekeTop iski Faces festareilla Bilnäs 
espa
KekeTop iski Helsingin Juhlaviikoilla
hell
KekeTop iski Helsingin Juhlaviikoilla
kekeism
KekeTop iski maalaustaidetta. Kekeismi © KekeTop katso lisää >>>
Marginal Slope KekeTop iskut katso lisää >>> 

Motto: Tyhjästä on hyvä nyhjästä

 

Alakategoriat

Pirkko Rantatorikka