Kun katson ympäristöäni sillä silmällä, voisiko joku näkymä tai yksityiskohta toimia virikkeenä kuvalle, maalaukselle, näen kohteen toisenlaisessa valossa, se ikäänkuin hohtaa merkityksiä ja mahdollisuuksia, joita siinä ei ensisilmäyksellä arvaisi olevankaan. Metsän pohjalla lahoava koivun runko näyttäytyy kiertokulun ja ryteikkö monimuotoisuuden metaforana ja vanha puu kokonaisena omana ekosysteeminään. Jostain syystä kohdistan usein katseeni yksityiskohtiin laajempien näkymien sijaan ja työhuoneella sitten rakentelen yksittäisistä kuvista isompia kokonaisuuksia, kuvasarjoja, diptyykkejä, triptyykkejä, isompia kuvia.

Materiaaleinani käytän mm. vesi-, akryyli- ja öljyvärejä sekä kollaasia ja sekatekniikkaa. Viime aikoina olen maalannut metsää ja luonnon yksityiskohtia vesiväreillä, aiheeni maalaan suoraan luonnosta plein air ja työhuoneella mm. valokuvia apuna käyttäen. Töitteni sisällölliset teemat liikkuvat oman luontosuhteen pohdiskelusta ekologisiin kysymyksiin, joita pyrin tulkitsemaan ilmaisulla, jossa heijastuu luonnon rikas muoto- ja värimaailma sekä yksityiskohdat.